Tasa-arvon kannattajana, uusperheellisenä mieltäni annan kuohuttaa tänään isien asema tässä maassa.

http://www.vartti.fi/artikkeli/37341d1c-51e6-4b7f-88ff-8f2711311805

Taas on ollut julkisuudessa isä, joka ei saa lapsia itselleen, vaikka vanhemmat ovat yhdessä sopineet näin olevan hyvä, hallinto-oikeus on jo todennut isän moitteettomaksi, mutta Espoo valitti päätöksestä, että lapsista kaksi olisi sijoitettu isälleen. Vanhemmat sotivat suurta vastaan omista lapsistaan.

 http://www.iltasanomat.fi/uutiset/stadi/uutinen.asp?id=1572520

http://www.vartti.fi/artikkeli/79b756a5-4b31-4661-8a21-406dd0db29b1

Asia on ollut jo aiemmin lööpeissä mutta edelleen asia junnaa.

Spekulointeja on sielä sun täälä, ja enhän minäkään tiedä sen enempää kuin mitä lehdessä kerrotaan, mutta aika pitkälle uskallan sanoa että kyllä haisee nyt mätä.

Hallinto-oikeus tuskin tekisi myöntävää päätöstä lasten sijoituksesta jos lapsilla olisi uhka isänsä kanssa. Mistä ihmeen lehdestä luin, että eräs perustelu olisi ollut että näillä pojilla on kaikilla erityis-tarpeita. Tähän kun nyt olis se lehtileike... Noooooo, enivei...  No tääl oli  asia isän suusta "Virallinen selitys on se, ettei yhdelle ihmisille voi antaa liian montaa lasta" (http://www.iltalehti.fi/espoo/200808218130426_eo.shtml) .

Uusperheessä oli siis kymmenen lasta yhteensä joista kuusi yhteistä. Äiti pärjäsi kaikkien lasten kanssa, tarina ei kerro tarjottiinko äitille tukitoimia? Kukaan ei pohdi että miten ne kaikki äidit pärjäävät joilla on lapsia enemmän kuin viisi. Miksi isä ei pärjäisi? Edes vaikka suuri tukiverkosto on isän takana ja käytettävissä? 

Tasa-arvoista olisi että kaikilta niiltä äideiltä joilla on yli viisi lasta (saatikka ne yksinhuoltajat joilla yli viisi lasta) joutuisivat antamaan lapsensa selvittelyiden ajaksi huostaan ja taistelemaan siitä että saavat lapsensa takaisin ja pystyvät osoittamaan olevansa kykeneviä pärjäämään. 

Vai onko kyse siitä, että tämä lasten huoltajuus ja hoito on aina ollut naisten hommaa siinä missä kodin ylläpitokin. Nyt kun isät ovat viime vuosina tulleet aktiivisemmiksi lasten kanssa, ja etenkään eivät eron tullessa tyydy 4pvä/kk lasten tapaamisiin. Naisia kohtaan on siis hyökätty?  Se ainoa alue jolla naiset on vahvoilla.

Muiden eduista viis, mutta sota syttyy kun naisten ainoaan vahvuuteen hyökätään. Silloin taistellaan viimeiseen asti. Naiset eivät hyökkää mutta puolustavat rajuimmin.

Akat hei! Tää ei ole oikea keino ajaa asioita! Lapsilla on oikeus myös isään.

Aktiivisena uusperheympyröissä kun olen, niin kuulee ne hurjimmat sattumukset.

Kun äiti vaatii kahden lapsen elatukseen yli 500e vaikka isällä lapset ovat 11päivää kuukaudessa. Kuinka isää yritetään syylistämällä ja kiristämällä saada maksumieheksi esimerkiksi sen bio-äidin (ja hänen uuden miehen) talonrakennukseen.  Onhan se lapsen etu.

Vai eletäänkö me murroksessa? Ymmärrettävää että naisille tulee pelko vielä heikommasta asemasta, kun miehet tulevat ainoalle alueelle jolla naiset ovat parhaimmillaan.  Nainen puolustaa ja yrittää viimeiseen asti nostaa itseään jalustalle sillä verukkeella että on synnyttänyt lapset. Ainoa keino?

Lapsen etu jää monesti myös niissä äitien toimissa huomioimatta.

Tulipas tekstissä myös yleistyksiä, mutta kuitenkin tässä mun pohdintoja.